Asianajaja Helsinki
Valvontalautakunta ratkaisee asiat pääsään töisesti kolmessa kolmejäsenisessä jaostossa. Kuhunkin jaostoon kuuluu kaksi asianajaja jäsentä ja yksi asianajajakuntaan kuulumaton lakimies jäsen. Jaostojen puheenjohtajina toimivat lautakunnan puheenjohtaja sekä lautakunnan keskuudestaan valitsemat kaksi varapuheen johtajaa. Niin sanottua palkkioriita asiaa Helsingissä käsiteltäessä jaoston puheenjohtajana toimii kuitenkin aina jaoston asianajajakuntaan kuulumaton jäsen asianajaja Helsinki.
Asianajajaliiton valvontalautakunnassa on vuosina 2004—2009 vuosittain tullut vireille 357—513 valvonta asiaa. Vuoden 2009 lopussa asianajajien luku määrä oli 1 878. Julkisia oikeusavustajia Asianajajaliiton jäsenistä mainittuna ajan kohtana oli 122. Asianajotoimistoissa, joita maassa sivutoimipisteineen vuoden 2009 lopussa oli vajaat tuhat, työskenteli mainittuna ajankohtana asianajajien lisäksi noin 600 Asianajajaliittoon kuulumatonta lakimiestä, jotka eivät täyttäneet Asianajajaliiton jäseneksi pääsemiseen vaadittua työkokemusta.
Asianajaja on oikeuden asiantuntija
Jotta Asianajajaliiton jäseneksi voi pyrkiä, yllä mainittujen edellytyksien lisäksi tulee jäseneksi pyrkivällä lakimiehellä olla vähintään neljän vuoden työkokemus lakimiestehtävissä, joista vähintään kaksi vuotta asianajoalalla. Neljän vuoden sääntö tarkoittaa työkokemusta työstä, jossa vaatimuksena on juristin tutkinnon suorittaminen asianajaja Helsinki. Kahden vuoden työkokemus asianajoalalla viittaa esimerkiksi työhön asianajotoimistossa. Suomen Asianajajaliiton säännöissä myös vaaditaan, että jäseneksi pyrkivän tulee päätoimisesti toimia asianajajana.
Varatuomari Helsinki
Siitä, mikä edellä tässä jaksossa kuvattujen eri palveluntarjoajaryhmien osuus on erilaisista oikeudenkäyntiasiamiestehtävistä, ei ole saatavissa täsmällistä tilastotietoa. Erilaisia hajanaisia tilasto ja tutkimustietoja asiamiehistä tuomioistuinasioissa on kuitenkin saatavissa. Näitä tietoja on selostettu työryhmä mietinnössä ”Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta” Helsinki.
Asianajajaliittoon kuuluvien kohdalla kyseinen maksu ei aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia. Tällä hetkellä valvontalautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaisuudessaan Asianajajaliiton jäsenten suorittamilla jäsenmaksuilla eikä edellä selostetuissa valvontalautakunnasta aiheutuvissa kustannuksissa tapahtuisi arviolta ainakaan merkittävää suhteellista lisääntymistä asianajaja Helsinki.
Varmista avustajan pätevyys käytä asianajajaa
Suomen Asianajajaliitton mielikuvatutkimus näytti, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat asianajajien ammattia ja heidän työn kuvaansa. Kyselytutkimuksessa selvisi, että vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on, ja vain yksi neljästä osasi kuvata oikein, miten asianajaja eroaa lakimiehestä.
Asianajaja on säännelty ammatti Suomessa, mikä tarkoittaa sitä, että siihen vaaditaan lain perusteella tietty koulutus tai tutkinto. Asianajaja on lakimies, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tutkinnon sekä erillisen asianajajatutkinnon, jonka järjestää Suomen Asianajajaliitto. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei anna valmiutta työskennellä asianajajana. Oikeustieteen kandidaatti (OTK) on vanha tutkintonimike oikeustieteen maisterin tutkinnolle, ja vaikka muilla aloilla termi ”kandidaatti” yleensä viittaa alempaan korkeakoulututkintoon, on tässä yhteydessä kuitenkin kyse ylemmästä korkeakoulututkinnosta Helsinki.
Oikeusapu Helsinki
Esityksessä ehdotetaankin, että ehdotettavaan lakiin luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista lakimies otettaisiin oma säännöksensä luvan saaneiden oikeuden käyntiavustajien ammattieettisistä velvollisuuksista. Valvontalautakunnan valvonnan ulottaminen koskemaan myös luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia merkitsisi, että valvonta lautakunnan nykyiset resurssit eivät riitä sen lisääntyvien tehtävien hoitamiseen. Valvontalautakuntaan tulisi kolme uutta varsinaista jäsentä, joista kaksi jäsentä olisi luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja yksi jäsen asianajaja. Nykyään valvontalautakunnan asianajajataustaisille jäsenille maksetaan kokouksista päivärahat ja matkakulut. Kun sama periaate koskisi myös luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia valvontalautakunnan jäseninä, jaostojen lukumäärän ja valvonta lautakunnan jäsenmäärän lisääntyminen ei vaikuttaisi oleellisesti valvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Valvontalautakunnan lisäjäsenistä aiheutuva lisäkustannus voidaan arvioida noin 5 000 euroksi asianajaja Helsinki.
Pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvussa säädetään telekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä tarkkailusta. Luvun 6 a §:n mukaan tuomioistuimen on ottaessaan käsiteltäväksi vakituiseen asuntoon kohdistuvaa teknistä kuuntelua koskevan lupa asian määrättävä kuuntelun kohteena olevan rikoksesta epäillyn ja muiden kuuntelun kohteeksi mahdollisesti joutuvien etuja valvomaan julkinen asiamies eli lakimies. Luvun 6 b §:n mukaan julkiseksi asiamieheksi on määrättävä asianajaja tai julkinen oikeusavustaja Helsinki.
Mikä ero on lakimiehellä ja asianajajalla?
Asianajaja-ammattinimikettä voi käyttää vain ne, jotka kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon ja työskentelevät asianajotoimistossa tai valtion oikeusaputoimistoissa. Juristit, jotka työskentelevät lakiasiaintoimistoissa, kunnissa, järjestöissä tai muissa yrityksissä eivät voi käyttää asianajajan titteliä.
Asianajaja on juristi, joka on erikoistunut asiakkaansa oikeuksien ajamiseen ja huolehtii siitä, että kaikki saavat asialleen oikeutta. Monesti asianajaja hoitaa oikeudenkäyntejä. Oikeusaloja on paljon erilaisia, ja monet asianajajat erikoistuvat muutamiin eri oikeusaloihin.
Rikosasianajajat hoitavat rikosoikeudellisia toimeksiantoja ja avustavat asiakkaita erilaisissa rikosasioissa, kuten esimerkiksi työrikosasioissa, talous- ja omaisuusrikosasioissa sekä henkeen ja terveyteen liittyvissä rikosasioissa. Rikosasianajajan työtehtäviin kuuluu rikoksesta epäillyn, eli vastaajan, tai rikoksen uhrin, eli asianomistajan, avustaminen esitutkinnassa, jonka suorittaa poliisi sekä avustaminen lakimies oikeudenkäynnissä. Molemmat osapuolet ovat oikeutettuja saamaan lakimiehen asiantuntevaa oikeudellista apua asianajaja Helsinki.
Lakimies Helsinki
Perusoikeusuudistuksen jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta on useampaan kertaan ottanut kantaa niihin edellytyksiin, joilla jokin elinkeinotoiminta voidaan säätää luvanvaraiseksi. Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 §:n mukaan mainitussa laissa säädetyin ehdoin laillista ja hyvän tavan mukaista lakimies elinkeinoa saa harjoittaa Suomessa luonnollinen henkilö, jolla on asuin paikka Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö tai säätiö sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö tai säätiö, jolla on kotipaikka jossakin Euroopan talous alueeseen kuuluvassa valtiossa. Lain 3 §:ssä luetellaan ne elinkeinot, joiden harjoittamisesta säädetään erikseen lailla tai asetuksella.
Asianajaja on Suomen Asianajajaliiton jäsen
Suomessa asianajajaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla on jossakin muussa ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa asianajajan titteli. Tällaisen henkilön tulee suorittaa asianajajatutkinto. Asianajajaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on saanut asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyyden jossakin muussa EU-valtiossa kuin Suomessa. Tällaisissa tapauksissa asianajajaksi hyväksyminen edellyttää, että lakimies on kolmen vuoden ajan ollut merkittynä Suomen Asianajajaliiton pitämään EU-luetteloon. Kyseisen EU-asianajajan tulee osoittaa harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan ja esittää hallituksen vaatima selvitys hoitamistaan toimeksiannoista ja toiminnastaan. Jotta voi tulla merkityksi EU-luetteloon, tulee olla jonkin EU-valtion asianajajajärjestön jäsen. EU-luetteloon rekisteröitymistä haetaan täyttämällä muutama lomake ja rekisteröitymisen myöntämisestä päättää Asianajajaliiton hallitus Helsinki.
Asianajajan apua on hyvä jo käyttää hyödyksi esitutkintavaiheessa, sillä lausunnoilla, joita annetaan esitutkinnassa voi olla erittäin suuri merkitys myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Tällöin voi myös taata sen, että esitutkinta on asianmukainen ja puolueeton. Esitutkinnan sekä oikeudenkäynnin aikana rikosasianajaja pystyy nostamaan rikoksesta epäillyn syyttömyyttä tukevia asioita esille. Asianajaja voi esimerkiksi antaa poliisille loppulausunnon esitutkinta-aineiston riittävyydestä. Asianajajat avustavat myös rikoksen uhreja. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuulu se, että rikoksen uhri saa korvauksen kärsimyksistään. Rikosasianajajat ovat tässä tärkeitä, sillä he toimittavat rikoksen uhrin korvausvaatimukset oikeudenkäynnissä ja ajavat heidän etuansa oikeusistunnossa asianajaja Helsinki.
Asianajotoimisto Helsinki
Kuluttajansuojalaissa säännellään markkinointia toteamalla, että markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimusehtoja säännellään toteamalla, että elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.
Vaihtoehtoina edellisessä jaksossa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan ajatella tuomioistuimen suorittaman valvonnan tehostamista, oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävän luvanvaraistamista tai asianajo monopolin omaksumista lakimies.
Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin, ei saanut varauksetonta vastaanottoa. Kuten edellä jaksossa 3.2.5 on selostettu, nyt ehdotetaankin, että luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvollisuuksista säädettäisiin lain tasolla, ottamalla ehdotettavaan lakiin luvan saaneista oikeuden käyntiavustajista kokonaan oma säännöksensä heidän velvollisuuksistaan Helsinki.
Asianajaja on oikeuden asiantuntija
Asianajajalla on lupa edustaa asiakkaitaan oikeudessa rikosasiassa. Suomen Asianajajaliiton jäsenyys rajoittaa sitä, millaisia lakipalveluja kyseinen asianajaja tai asianajotoimisto voi tarjota. Tämän takia jotkut juristit eivät halua liittyä Asianajajaliittoon. Muista kuitenkin, että tällöin juristit eivät ole asianajajia.
Asianajajien työtä ja toimintaa ohjaavat tiukemmat säännöt ja kriteerit kuin muiden juristien, ja heitä valvotaan paljon tiukemmin kuin muita juridisella alalla työskenteleviä ammattilaisia. Asianajajien toimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista 496/1958, jonka mukaan Suomen Asianajajaliiton ”yhteydessä toimivat riippumattomat valvontalautakunta ja valvontayksikkö”, joille kuuluvat asianajajien toiminnan valvominen. Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 477/2016 ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 715/2011 mukaan, valvontalautakunta ja valvontayksikkö valvovat myös julkisten oikeusavustajien sekä lupamiesten toimintaa. Valvontalautakunta on itsenäinen ja Asianajajaliitosta riippumaton valvontaelin.
Juristi Helsinki
Asianajajaksi pääsemisen edellytyksistä säädetään asianajajista annetun lain 3 §:ssä ja Asianajajaliiton sääntöjen 5 §:ssä. Kelpoisuusvaatimuksissa on pääkohdittain kyse seuraavista jäseneksi hakevaa koskevista sei koista: kansalaisuus, ikävaatimus, oikeustie teen kandidaatin tai maisterin tutkinto, riittävä taito ja käytännöllinen kokemus, erillisen asianajajatutkinnon suorittaminen, tunnettu rehellisyys, sopivuus asianajajan toimeen, täysivaltaisuus ja ammatillinen itsenäisyys.
Kelpoisuusvaatimuksia ei toisaalta tule tiukentaa liikaa. Sääntelyn pitää olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen, toisin sanoen oikeus turvan toteutumiseen ja asianmukaiseen oikeudenhoitoon, nähden. Liian kireät kelpoisuusehdot vaikeuttaisivat alalle pääsyä ja vähentäisivät kilpailua sekä siten nostaisivat oikeudenkäyntien kustannuksia entisestään asianajaja Helsinki.
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja olisi mainituissa tehtävissään oikeuskanslerin, maan yleisen asianajajayhdistyksen toisin sanoen Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen. Luvan saaneelle oikeudenkäynti avustajalle voitaisiin määrätä vastaavat kurinpidolliset seuraamukset kuin asianajajalle ja julkiselle oikeusavustajalle. Kurinpidollista seuraamusta koskevista päätöksistä olisi muutoksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen lakimies.
Asianajaja hoitaa yksittäiset lakiasiat sekä kokonaisvaltaiset konsultointipalvelut
Valvontalautakunnan tehtäviin kuuluu selvittää, onko asianajaja tai julkinen oikeusavustaja noudattanut Hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita. Nämä ohjeet löytyvät Suomen Asianajajaliiton sivuilta. Tapaohjeiden lisäksi, hyvä asianajajatapa ilmenee laissa (laki asianajajista 469/1958), Suomen Asianajajaliiton säännöissä, muissa asianajajaa velvoittavissa ohjeissa, valvonta- ja kurinpitoasioissa annetuissa ratkaisuissa sekä asianajajakunnon omaksumista hyväksyttävistä käytännöistä.
Tapaohjeissa puhutaan muun muassa perusarvoista ja asianajajien yleisistä velvollisuuksista. Perusarvoihin kuuluu: i) lojaalisuus, ii) riippumattomuus, iii) esteettömyys, iv) luottamuksellisuus sekä v) kunniallisuus. Asianajajien tulee olla lojaali asiakkaalleen. Asianajaja ”on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta”. Asianajajan tulee myös olla riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka saattavat vaikuttaa hänen kykyynsä valvoa asiakkaansa etua. Asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön ja hänellä on salassapitovelvollisuus sekä vaitiolovelvollisuus. Asianajajan tulee esiintyä asiallisesti ja moitteettomasti sekä ”täytettävä hänelle uskotut tehtävät rehellisesti”. Hänen tulee toiminnassaan välttää kaikkea, mikä voisi alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaa.
Hyvä asianajajatapa
Yleisiin velvollisuuksiin kuluu: i) huolellisuus ja tehokkuus, ii) ammattitaito, iii) salassapitovelvollisuus, iv) asiakasvarojen hoito, v) vastaamisvelvollisuus, vi) korvaus tehtävien hankkimisesta sekä vii) tallenteiden hyödyntäminen. Asianajajan tulee hoitaa tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. Asianajaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan, ja heillä on kouluttautumisvelvollisuus, joka on 18 tuntia vuodessa. Asianajaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole ammattitaitoa siihen. Asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on ajallisesti rajoittamaton. Henkilöllä, ketä salassapito-tai vaitiolovelvollisuus suojaa, on oikeus vapauttaa asianajaja tästä velvollisuudesta. Asianajajan on pidettävä omat varat erillään asiakasvaroista. Asianajajalla on vastaamisvelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että hän on velvollinen vastaaman kohtuullisessa ajassa asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin. Asianajaja ei saa antaa osaa palkkiostaan tai muuta hyvitystä tehtävän saamisesta, eikä hän saa ”myötävaikuttaa siihen, että henkilön antamasta lausumasta tämän tietämättä tehtyä tallennetta tarjotaan todisteeksi tai muulla tavoin käytetään hyväksi, ellei tähän ole perusteltua syytä”. Asianajajalla tulee myös olla voimassa vastuuvakuutus, jonka vähimmäismäärä on 200 000 euroa asianajaja Helsinki.
Asianajajan asiakas, vastapuoli tai muu henkilö, joka ei ole tyytyväinen asianajajan palveluun voi ottaa yhteyttä Valvontalautakuntaan ja kannella asianajajasta. Kannella voi myös asianajajan palkkiosta, jolloin kyse on palkkioriidasta. Jos asianajajan toimintaan ollaan tyytymättömiä, kyse on valvonta-asiasta. Valvontalautakunta selvittää, onko asianajaja noudattanut tapaohjeita. Jos asianajaja on toiminut väärin, voi valvontalautakunta määrätä asianajajalle kurinpidollisen seuraamuksen.